Kulttuurirelativistinen farssi

Pasi Ilmari Jääskeläinen

Ajattelu on taitolaji. Jos se olisi keihäänheittoa, moni tunkisi keihään suoraan korvaansa (tai ahteriinsa) tai paiskaisi sen poikittain kaverin naamaan osaamisen innosta puhkuen. Onneksi maassa on vielä tahoja, jotka ihan aikuisten oikeasti ajattelevat johdonmukaisesti ja selkeästi.

Suomen Vapaa-ajattelijain liitto ry katsoo, että Suomessa tulee noudattaa maassamme vallalla olevia lakeja ja ihmisoikeuskäsityksiä. On aivan käsittämätöntä, että tätä perusajatusta joutuu painottamaan nykyajan Suomessa.

Ja Vapaa-ajattelijoiden lähtökohtahan on tämä:

Vapaa-ajattelijat kannattavat uskonnon ja katsomuksen vapautta. Vaikka uskontokuntien opit ovat mielestämme epätotta, on niitäkin oltava vapaus levittää.

Pahimmillaan uskonto dogmeineen saa ihmisen unohtamaan omatunnon äänen ja toisten ihmisten oikeuksien kunnioittamisen, ja pahimmillaan kulttuurirelativisti taputtaa hyväksyvästi, omasta avarakatseisuudestaan ihastuneena huokaillen, vieressä.

Wikipedian määritelmä farssista:

Farssi on komedia, jonka viihdyttävyys perustuu väärinkäsityksiin, salaisuuksiin, absurdeihin tilanteisiin, verbaaliin huumoriin ja nopeaan, loppua kohden kiihtyvään juoneen. Usein mukana on myös vähintään yksi takaa-ajokohtaus. Farssit päättyvät yleensä onnellisesti. Farssin tarkoitus on siis saada yleisö nauramaan ja hymyilemään.

Kaukaa katsottuna koko keskustelu on farssi. Osapuolina ovat yltiösuvaitsevaiset kulttuurirelativistit, epätoivoisia selityksiä tarjoavat imaamit ja kaikkien ulkomaalaiselta näyttävien mestausta ja pikaista karkottamista ja rautaesiripun rakentamista vaativat “maahanmuuttokriittiset”. Koska farssissa pitää olla mukana myös neutraaleja hahmoja, jotka saavat toiset vaikuttamaan entistä kahjommilta, on tässäkin farssissa mukana myös järkeviä muslimeja ja muita ajattelukykynsä ja suhteellisuudentajunsa säilyttäneitä ihmisiä.

Läheltä katsottuna kyseessä kuitenkin voi joidenkin yksilöiden kannalta olla tragedia. “En kerro kuinka jouduin naimisiin”, lauloi Irwin Goodman aikoinaan, ja (muun muassa) näihin sanoihin saattaa yhtyä myös jokunen lapsuuden kedolta liian varhain poimittu muslimityttönen.

Wikipedian määritelmä tragediasta:

Tragedia eli murhenäytelmä on näytelmäkirjallisuuden muoto, jossa henkilöt kohtaavat murheellisen kohtalon.